Timo Kähkönen loi kauppaketjulle kuluttajan muotokuvan
Piirroshahmokin voi
olla hyvä työntekijä
RS Ville Kauppi
Sarjakuvapiirtäjä Timo Kähköstä ei tunneta, mutta hänen piirroksensa huomataan.
Eurospar-kauppaketjun näkyvimmät mannekiinit, yllättyneen oloiset
piirrosihmiset, ponnahtavat silmille monessa eri yhteydessä. Valistuneita
kuluttajia peilaava pariskunta lähti liikkeelle Kähkösen kynänkärjestä ja elää
nyt omaa elämäänsä kauppojen seinillä ja katumainoksissa, sanomalehtien
ilmoitussivuilla ja internetissä.
- Sarjakuvahahmojen sanoma on helposti ja nopeasti ymmärrettävissä. Kuva
kiinnittää huomion ja siksi se erottuu muusta mainostulvasta. Varsinkin selkeä
tyyli ja kirkkaat värit tuntuvat toimivan, Timo Kähkönen perustelee hahmojensa
menestystä.
Hänen visionsa mukaan piirroshahmo voisi olla yrityksille paitsi mainosvaltti,
myös työntekijä, vaikkapa markkinointiassistentti, jolle on helppo keksiä työtä
ja tekemistä.
- Piirroskuvilla on helppo lisätä vaikkapa henkilökunnalle lähetettävien
sähköpostien huomioarvoa. Pelkkä teksti voi jäädä lukematta, mutta kuva auttaa
tehostamaan esimerkiksi yrityksen sisäistä koulutusta, Kähkönen puntaroi.
Muutamille suuryrityksille ja järjestöille hän on jo onnistunut ajatuksen
markkinoimaan. Esimerkiksi Raision, Hartwallin ja Marttaliiton
"palkkalistoilla" on jo hänen piirtämiään hyväntuulisia hahmoja.

Kaupallisuus ei
vähennä arvoa
Täysin kaupallista mainospiirtämistä Timo Kähkönen ei pidä vähempiarvoisena
työnä kuin puhdasta fantasiasarjakuvaa, vaikka esimerkiksi debyyttialbumillaan
"Synkkä ja myrskyinen yö" piirtäjällä olikin vapaat kädet toteuttaa itseään.
Mainoshahmoihinsa Kähkönen on saanut tilaajalta varsin yksityiskohtaiset ohjeet
siitä, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää.
- Esimerkiksi Eurosparin naishahmolle tein loppuvaiheessa uudet kädet, koska
tilaajan mielestä alkuperäiset olivat liian torjuvassa asennossa.
Kaupallisessa ja taiteellisessa piirtämisessä on periaatteessa samat työvaiheet
suunnittelusta ja luonnostelusta lopullisen version piirtämiseen. Erot tulevat
esiin lähinnä ajankäytössä. Yksittäisen mainoshahmon piirtämiseen voi Kähkösen
mukaan kulua helposti kymmenenkin tuntia, mutta monisivuisen sarjakuvan yhteen
ruutuun ei voi käyttää yhtä paljon aikaa.
Vuonna 1996 julkaistun esikoisensa jälkeen Timo Kähkönen ei ole kovin
vakavissaan harkinnut uuden albumin julkaisemista, vaikka onkin osakkaana
sarjakuvien kustannusyhtiössä.
- Taitavaa käsikirjoittajaa on vaikea löytää ja lisäksi albumin hahmoille
pitäisi saada julkisuutta jo etukäteen. Jos nyt päättäisin piirtää uuden
albumin, tekisin sen karrikoidusti huumorilla ja lyhyitä kuvasarjoja piirtäen.
Omimmalta tuntuva tyylilajini realismi ei tunnu nykyään oikein vetoavan
lukijoihin, Kähkönen pohtii.

Sarjakuva mukaan
kouluopetukseen
Piirtämisen ohella Timo Kähkönen opiskelee luokanopettajaksi Hämeenlinnassa.
Suunnitteilla on lopputyö sarjakuvan käytöstä kouluopetuksessa. Hänen
tarkoituksenaan on tutkia, onko sarjakuvan asema kouluissa niin vähäinen kuin
äkkiseltään ajattelisi.
- Aluksi ajattelin ottaa tutkimukseen mukaan myös lukiot ja ammatilliset
oppilaitokset. Silloin aihe olisi kuitenkin saattanut levitä käsistä ja päätin
keskittyä peruskouluun. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu ja graduani kohtaan on
esiintynyt jo kiinnostusta, vaikka pääsen aloittamaan varsinaisen työn vasta
aikaisintaan ensi kesänä, Kähkönen suunnittelee.
Toinen miehen mieltä askarruttava aihe on se, miksi piirrosten käyttö
sanomalehtien kuvituksena on vähentynyt niin selvästi 1950-luvun jälkeen,
jolloin valtalehdissä piirroksia oli miltei joka sivulla.
- Kameroiden käyttö on tietysti nopeutunut ja helpottunut. Voi myös olla, että
kädentaidot ovat päässeet unohtumaan, kun niitä ei enää entiseen tapaan opeteta.
Siihen pitäisi minusta kouluissa kiinnittää enemmän huomiota, Timo Kähkönen
vihjaa.