Kainuun Sanomat 4.1.2001

Sarjakuva sopii kouluun
Timo Kähkösen ensimmäisissä ruuduissa seikkaili toimittaja Mikael Metso, Lumimies Kainuusta
Sinikka Viirret

Ensimmäisen sarjakuvansa Timo Kähkönen, 30, muistaa piirtäneensä Kajaanissa 12-vuotiaana. Sen päähenkilönä esiintyi Lumimies, jonka toinen kuvitteellinen minä oli Kainuun Sanomien toimittaja Mikael Metso.

Sarjakuva mukaili Teräsmiehen ideaa. Supervoimansa toimittaja oli saanut juttumatkalla Pohjoisnavalla.
Retkikunta joutui lumivyöryyn, jonka aikana ryhmään kuuluneen lääkärin laukku hajosi. Lääkkeet sekoittuvat keskenään ja kaatuivat Mikael Metson päälle. Kylmyyden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta toimittajasta tuli supersankari ja oikeuden puolustaja.
"Tallessa sitä ei ole enää", Kähköstäkin harmittaa sarjakuvan katoaminen.
Kainuun lumitilanne kiinnostaa häntä edelleen. Puhelinhaastattelussa Kähkönen utelee lumipeitteen vahvuutta. Kajaanissa hän asui vuodesta 1976 vuoteen 1983, jolloin perhe muutti isän työn perässä Pirkkalaan.
Koulunkäyntinsä Kähkönen aloitti Kuurnan ala-asteella.

 

Sarjakuva
koulussa
gradun aiheena

Sikäli enteellinen ensimmäinen sarjakuva oli, että Kähkösestä tuli sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja jossain mielessä myös sarjakuvan puolustaja. Luokanopettajaksi Hämeenlinnassa opiskeleva Kähkönen valmistelee näet parhaillaan pro gradua aiheesta Sarjakuva kouluopetuksessa. Siihen hän on saanut myös 20 000 markan apurahan Helsingin Sanomien 100-vuotissäätiöltä.
Tutkielmansa kohderyhmäksi hän on rajannut peruskoulun opettajat, sillä hän haluaa kartoittaa sarjakuvan aseman peruskoulussa.
Tähänastisen kokemuksensa perusteella - Kähkönen on pitänyt sarjakuvasta kursseja ja luentoja ala-asteelta yliopistotasolle - hän on havainnut, että sarjakuvan käyttö kouluopetuksessa riippuu paljolti opettajan omasta harrastuksesta, alan tuntemuksesta.
"Täytyy olla jonkinlainen henkilökohtainen kontakti."
Hän aikoo lisäksi selvittää, onko olemassa riittävästi sellaista materiaalia, jota opettaja voi käyttää opetuksen tukena, vai tarvitaanko jokin opettajille suunnattu perusopas aiheesta.
Kähkönen ihmettelee sitä, miksi opetussuunnitelman perusteissa ei mainita sanallakaan sarjakuvaa. Video, elokuva ja valokuva on kyllä tekstiin sijoitettu. Hän onkin ollut yhteydessä asiasta opetushallitukseen.
"Sarjakuva on niin omalakinen ilmaisumuotonsa. Siinä kerrotaan tarinoita sekä tekstillä että kuvalla."
Kahden maailman ristituleen sarjakuva on Kähkösen mielestä jäänyt myös apurahajärjestelmässä.

 

Piirroshahmo
yrityskuvan
tunnuksena

Sarjakuva ja koulu ovat lyöttäytyneet yhteen monella tavalla Kähkösen omassakin elämässä. Lamalla on osuutensa ammatinvalintaan.
Kun Kähkönen pääsi armeijasta 90-luvun alussa, hän paljon piirtäneenä ja hyvää palautetta saaneena markkinoi omaa osaamistaan lehdille ja mainostoimistoihin. Hyvin usein hän sai kuulla, ettei hänen töidensä ostoon ole enää rahaa.
Kähkönen hakeutui kouluavustajaksi, kiinnostui opettajan työstä, pyrki ja pääsi opettajakoulutukseen.
Nyt graafisen alan töitä on taas ollut tarjolla niin paljon, että vuonna 1995 alkaneet opettajaopinnot ovat yhä hieman kesken.
Parhaiten Kähkönen tunnetaan tällä hetkellä Eurospar-hahmoistaan, iloisista kuluttajista, jotka lanseerasivat viime vuonna uutta myymäläketjua eri puolille Suomea.
Kähköseltä ovat tilanneet piirroshahmoja ja sarjakuvastrippejä muun muassa Raisio, Fazer, Hartwall ja Nokia Networks. Marttaliittokin on saanut oman hahmonsa, siniruutupaitaisen ja ruskeatukkaisen nuorehkon naisen.